Mikroaaltolinkkijärjestelmiä

Mikroaaltolinkkijärjestelmiä käytetään langattomaan tiedonsiirtoon lyhyitä tai pitkiä matkoja varten. Ne hyödyntävät mikroaaltoja radiotaajuusspektrin osana, tyypillisesti taajuuksilla 1 GHz ja 300 GHz. Tällaiset järjestelmät muodostuvat yleensä kahdesta päätelaitteesta, lähetin-vastaanottimesta, jotka on suunnattu kohti toisiaan. Linkki on yleensä näköyhteys (line-of-sight), mikä tarkoittaa, että lähetys- ja vastaanottopisteiden välillä ei saa olla merkittäviä esteitä.

Mikroaaltolinkkejä käytetään monenlaisissa sovelluksissa. Ne ovat olennainen osa telekommunikaatioverkkoja, joissa ne tarjoavat korkean kapasiteetin tiedonsiirtoyhteyksiä tukiasemien välillä, erityisesti alueilla, joilla kaapeloinnin rakentaminen on vaikeaa tai kallista. Lisäksi niitä käytetään yritysverkoissa yhdistämään eri rakennuksia, videovalvontajärjestelmissä, lentokenttien navigointijärjestelmissä ja ilmailussa.

Mikroaaltolinkkijärjestelmien edut sisältävät nopean käyttöönoton verrattuna kaapelointiin, suuren tiedonsiirtokapasiteetin ja skaalautuvuuden. Haittapuolina voivat olla sääolosuhteiden, kuten sateen tai sumun, aiheuttamat häiriöt signaalin laadussa (sadetus), tarve näköyhteydelle ja potentiaaliset taajuusinterferenssit, jos järjestelmiä ei ole suunniteltu ja sijoitettu asianmukaisesti. Taajuushallinto on tärkeää, jotta vältetään päällekkäisyydet ja varmistetaan tehokas spektrin käyttö.