Metotreksaatio

Metotreksaatio on lääketieteellinen hoitomuoto, jossa käytetään metotreksaatia. Se on antifolaattilääke, jota käytetään sekä autoimmuunisairauksien että joidenkin syöpien hoidossa. Hoito voi koostua pienistä säännöllisistä annoksista autoimmuunisairauksien hallintaan tai suuremmista annoksista syöpähoidoissa.

Metotreksaatin vaikutus perustuu sen toimintaan folaatin (dihydrofolaatin) metabolian estäjänä. Se estää dihydrofoolaatin reduktaasia ja häiritsee puriinien sekä thymidin synteesiä, mikä vähentää nopeasti jakautuvien solujen määrää. Autoimmuunisairauksissa pienemmät annokset voivat tehostaa anti-inflammatorista vaikutusta, osin adenosiinivälitteisesti. Suurten annosten hoidoissa käytetään usein niin sanottua leucovorin-rescueta (kalsiumfolaatin antamista) myrkyllisyyden suitsimiseksi.

Käyttöala kattaa sekä syövän että ei-syöpien sairauksia. Autoimmuunisairauksista yleisimpiä ovat reumatoidiartriitti, psoriaattinen artriitti ja psoriasis sekä Crohnin tauti ja muut tulehdukselliset suolistosairaudet. Onkologisessa hoidossa metotreksaatit ovat osa hoidollista yhdistelmää muun muassa akuuttille leukemia-, lymfooma- ja osteosarkooma-hoidoissa. Metotreksaatio voi olla raskauden aikana vasta-aiheinen tai käytössä tiukasti harkittuna raskauden suunnittelun yhteydessä.

Annostus vaihtelee huomattavasti, riippuen sairaudesta, tavoitellusta vasteesta ja potilaan toleranssista. Lääkettä annetaan suun kautta, lihakseen, laskimoon tai joskus selkäytimeen. Lääkärin valvonta on välttämätöntä, sillä haittavaikutukset voivat olla vakavia, kuten maksas— ja munuais- sekä luuytimen toiminnan heikkeneminen, muntosairaudet ja sikiöriskit. Hoitoa seurataan veriarvoin sekä maksaan ja munuaisiin liittyvin kokein.