Merisyvyys

Merisyvyys on vedenpinnan alapuolisen meren pohjan etäisyys tietyllä paikalla. Se kuvaa meren pohjan topografiaa eli bathymetriä ja ilmoitetaan pääasiassa metreinä. Merisyvyys vaihtelee suuresti maantieteellisesti sekä vuorovesien ja sedimentin määräytymisen vuoksi. Rannikkoalueilla arvot voivat olla vain muutamasta metristä joihinkin satoihin metreihin, kun taas avomeren syvimmillä alueilla syvyydet voivat kohota useisiin kilometreihin. Referenssinä käytetään yleensä keskimääräistä merenkorkeutta (mean sea level).

Mittaukset merisyvyydestä tehdään ensisijaisesti hydrograafisessa kartoituksessa. Alukset tai tutkimusalukset käyttävät äänisäteilijöitä (ekhosounding), jotka lähettävät äänipulsseja ja mittaavat niiden paluun aikaa pohjaan; näistä lasketaan pohjan syvyys. Nykyisin käytetään laajasti monibeam- ja yksittäisiä ekhosoundereita, jotka kartuttavat suuria alueita ja tarjoavat korkean tarkkuuden. Matalissa vesissä voidaan hyödyntää laser-pohjaista LiDAR-mittausta, ja mittaustietoja täydennetään GNSS-positioinnilla sekä vedenpinnan korkeuden seurannalla.

Merisyvyyden tieto julkaistaan hydrograafisina kartoina ja digitaalisina elevaatioaineistoina. Niitä käytetään navigaatioon, reittisuunnitteluun sekä merenkulkun turvallisuuteen, mutta myös rannikkotutkimukseen, rakennussuunnitteluun ja ilmastonmuutoksen seurantalle. Merisyvyys muuttuu hitaasti, mutta vuorovesi, erosio ja sedimenttimuutokset voivat aiheuttaa ajoittaisia muutoksia, jolloin kartat päivitetään säännöllisesti.