Markkinamanipulaationa

Markkinamanipulaationa tarkoitetaan menettelyjä, joiden tarkoituksena on vaikuttaa kuluttajien päätöksiin harhaanjohtavalla, epäselvällä tai epäoikeudenmukaisella tavalla. Tämä voi koskea sekä yksittäisiä mainosviestejä että laajempia kampanjoita, ja se eroaa reilusta, informatiivisesta markkinoinnista.

Esimerkkejä ovat valheellinen tai harhaanjohtava mainonta, piilotetut kaupalliset yhteydet (esim. sponsoroinnin merkitsemisen laiminlyönti), keinotekoisen sosiaalisen todistuksen luominen (valheelliset arviot), sekä hintailmoittelun tai saatavuuden liioittelu. Myös vaikuttajien tai tuotteiden arvoihin liittyvät epäselvyydet voivat olla markkinamanipulaatiota, mikäli ne tarkoituksella johtavat kuluttajia harhaan.

Sääntely ja valvonta. EU:n epärehellisten kaupallisten käytäntöjen direktiivi sekä kansallinen kuluttajansuojalaki kieltävät harhaanjohtavat ja epäoikeudenmukaiset käytännöt. Suomessa näitä valvovat Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) sekä kuluttajayhteisöjen ohjaus- ja neuvontapalvelut, ja mahdollisia seuraamuksia voivat olla varoitukset, korjaavat toimenpiteet sekä myynti- tai markkinointikielto.

Digitaalinen aikakausi on tuonut uusia muotoja markkinamanipulaatiolle. Pimeät käyttöliittymät (dark patterns), algoritminen kohdentaminen ja tarkkaan suunnatut viestit voivat ohjata kuluttajan valintoja ilman selkeää läpinäkyvyyttä tai suostumusta. Näissäkin tapauksissa tavoitteena on säilyttää kohtuullinen ja avointa tietoa tarjoava kaupallinen toiminta sekä suojella kuluttajaa.

Tavoitteena on kuluttajansuojan sekä reilun kilpailun edistäminen, luottamuksen ylläpitäminen markkinoihin ja avoin, vastuullinen kaupallinen toiminta.