Makrofageilla

Makrofageilla ovat suuria fagositoivia immuunisoluja, jotka kuuluvat kehon luonnolliseen puolustusjärjestelmään. Niitä esiintyy kudoksissa kaikkialla, ja ne voivat kehittyä verenkierrosta tulevista monosyyteistä sekä olla peräisin kudosten embryonaaliselta ajalta. Makrofagit ovat sekä patogeenien torjunnan avaintekijöitä että kudosten homeostaasin ylläpitäjiä.

Kudoksissa makrofagit toimivat monipuolisesti. Ne fagosysoivat mikrobeja, solujen jätteitä ja kuolleita solukkoon kuuluvia osia. Lisäksi ne esittävät antigeeneja T-soluilla MHC II -molekyylien kautta ja tuottavat sytokiineja, jotka ohjaavat tulehdusreaktioita sekä kudosten paranemista.

Makrofagit muodostavat paikallisia populaatioita, ja ne ovat kudostensidoksia. Esimerkiksi keuhkojen alveolaariset makrofagit, maksan Kupfferin solut ja aivojen mikroglia ovat sopeutuneet paikallisiin tarpeisiin. Nämä kudosresidenssimakrofagit voivat erilaistua ympäristön signaalien perusteella ja ne kykenevät uudistumaan jakautumalla.

Ne ovat plastisia: ympäristön mukaan ne voivat kehittyä proinflammatorisista (M1) tai anti-inflammatorisista ja paranemista tukevista profiileista (M2). Tämä polarisaatio vaikuttaa tulehduksen kestoa, kudosten korjausta ja immuunifunktioiden säätelyä.

Makrofagien toiminta liittyy sekä infektiokontrolliin että kronisiin sairauksiin, kuten ateroskleroosiin, autoimmuunitauteihin ja syöpään. Makrofagien rooli on keskeinen immunologiassa ja kliinisessä tutkimuksessa, ja niiden säätelyhyödyt ovat huomionarvoisia terapian kohteita.