Läpimenoajat

Läpimenoaika (monikko läpimenoajat) kuvaa sitä kokonaisaikaa, joka kuluu, kun tuote tai palvelu etenee prosessin läpi alusta loppuun. Siihen sisältyvät sekä käsittelyaika että mahdolliset odotus- ja jonotusajat sekä kuljetus- ja laadunvarmistusvaiheet.

Se koostuu tyypillisesti seuraavista osista: odottaminen ja jonotus, käsittelyaika, siirto- ja kuljetusaika sekä mahdolliset laadunvarmistus- ja tarkastusvaiheet. Näiden osien lisäksi läpimenoaikaan voi vaikuttaa vara- ja vaihtelutilanteet sekä konfiguraatiosta riippuvat vaatimukset.

Mittaus tapahtuu seuraavasti: jokaiselle yksikölle tallennetaan aikoja, jolloin työ aloitetaan prosessin alussa ja jolloin sen on oltava valmis prosessin lopussa; lisäksi voidaan tallentaa väli- ja siirtövaiheita. Näistä lasketaan keskiarvo, mediaani sekä vaihteluväli; analyysissä voidaan käyttää jakaumia tai Little’s law -lähestymistapaa kuvaamaan suhdetta läpimenoajan, saapuvan työmäärän ja varaston välillä.

Seuraavat termit eroavat toisistaan: läpimenoaika kuvaa koko prosessin aikavälin alusta loppuun; sykli- tai kiertoaika (cycle time) mittaa yhden yksikön suoritusajan prosessissa; lead time tarkoittaa usein tilaus–toimitusjaksoa asiakkaalle.

Sovellukset kattavat tuotannon ja toimitusketjun sekä palvelu- ja terveydenhuollon toiminnan. Läpimenoaikoja käytetään pullonkaulojen tunnistamiseen, palvelun ja prosessin suorituskyvyn mittaamiseen sekä parannusten priorisointiin.

Parantamistoimet voivat sisältää pullonkaulojen poistamisen, prosessien standardoinnin, vaihtelun vähentämisen sekä Lean-, Six Sigma- tai Theory of Constraints -lähestymistapojen hyödyntämisen; myös Kanbanin käyttöönotto ja parempi tiedonhallinta voivat lyhentää läpimenoaikoja.

Rajoitteet: läpimenoaikojen arviointi on herkkä vaihtelulle, datan laatuun ja mittausajankohtaan sekä tilastollisille epävarmuuksille; kontekstin huomioiminen on tärkeää tulkinnassa.