Lämpövarastomateriaaleja

Lämpövarastomateriaaleja, suomeksi lämpövarastointimateriaaleja, ovat aineita, jotka pystyvät tehokkaasti tallentamaan ja vapauttamaan lämpöenergiaa. Niitä käytetään erilaisissa sovelluksissa energiatehokkuuden parantamiseksi ja lämpötilan säätelyyn. Yleisimpiä lämpövarastomateriaaleja ovat kiinteät aineet, nesteet ja faasimuutosmateriaalit (PCM).

Kiinteät lämpövarastomateriaalit, kuten kivi, betoni tai tiili, varastoivat lämpöä lämpötilansa noustessa. Ne ovat yleensä edullisia ja kestäviä, mutta niiden lämpövarastointikapasiteetti voi olla rajallinen verrattuna muihin materiaaleihin. Nestemäiset lämpövarastomateriaalit, kuten vesi tai öljy, tarjoavat usein paremman lämpövarastointikapasiteetin tilavuusyksikköä kohden. Vesi on yleinen valinta sen hyvän lämmönvarauskyvyn ja edullisuuden vuoksi.

Faasimuutosmateriaalit (PCM) ovat erityisen tehokkaita lämpövarastomateriaaleja. Ne sitovat tai vapauttavat suuria määriä energiaa sulamis- ja jähmettymisprosessinsa aikana vakiolämpötilassa. Tämä tekee niistä ihanteellisia lämpötilan tasapainottamiseen. PCM:iä on monenlaisia, ja niiden valinta riippuu käyttötarkoituksesta ja vaaditusta toimintalämpötilasta. Esimerkkejä PCM-materiaaleista ovat parafiinit ja suolat. Lämpövarastomateriaaleja hyödynnetään esimerkiksi aurinkolämpöjärjestelmissä, rakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä sekä elektroniikan lämmönhallinnassa. Niiden käyttö voi vähentää energiankulutusta ja parantaa mukavuutta.