Lämpötilaryhmät

Lämpötilaryhmät ovat jaottelua, jossa ilmiöt, organismit tai prosessit määritellään niiden sietävän tai tarvitseman lämpötilan mukaan. Käytännössä tämä käsite esiintyy luonnontieteissä, teollisuudessa ja ympäristötutkimuksessa, ja sen tarkoituksena on kuvata, miten lämpötilavaihtelut vaikuttavat elintoimintoihin, kasvuun, säilyvyyteen ja tuotokseen. Lämpötilaryhmien rajat ja nimet voivat vaihdella kontekstin mukaan, mutta toimivat yleisesti referenssipisteenä.

Yleisimmät mikrobiologiset lämpötilaryhmät ovat psykrofiilit, mesofiilit, termofiilit ja hypertermofiilit. Psykrofiilit viihtyvät noin 0–20 °C, ja niiden optimaalinen kasvulämpötila on tyypillisesti noin 5–15 °C. Mesofiilit kasvavat noin 20–45 °C, optimaali on yleensä noin 25–40 °C. Termofiilit ovat tyypillisesti noin 45–80 °C:lla menestyviä, ja niiden optimaalinen lämpötila on noin 55–70 °C. Hypertermofiilit tarvitsevat yli 80 °C:ta ja niiden optimaalinen lämpötilansa liikkuu usein 80–100 °C:n välillä. Näiden ryhmien ja rajojen tarkat arvot voivat vaihdella eliöryhmän ja määrittelyn mukaan.

Kasvihuone- ja viljelytieteissä lämpötilaryhmät auttavat kuvaamaan kasvien kasvuvaatimuksia ja sietokykyä. Esimerkkejä ovat kylmää tarvitavat (cool-season) ja lämpöä rakastavat (warm-season) kasvit sekä kylmänkeston arviointi, kuten kylmäkestävyyden tai kylmävaatimusten huomiointi viljelykiertojen suunnittelussa. Lämpötilaryhmillä on myös tärkeä rooli elintarviketurvallisuudessa, fermentaatiossa ja teollisissa prosesseissa, joissa lämpötilan hallinta vaikuttaa laatuun ja turvallisuuteen.