Lämpötilakerrosten

Lämpötilakerrosten viittaa ilmakehän tai vesikehon lämpötilan asteittaiseen muutokseen syvyyden tai korkeuden mukaan. Ilmakehässä tämä ilmenee usein niin, että lämpötila laskee korkeuden kasvaessa, muodostaen lämpötilakerroksia. Troposfäärissä lämpötila tyypillisesti laskee noin 6,5 celsiusastetta kilometriä kohden. Stratosfäärissä tilanne on päinvastainen, ja lämpötila itse asiassa kasvaa korkeuden mukana otsonikerroksen vuoksi. Mesosfäärissä lämpötila laskee jälleen korkeuden kasvaessa.

Vesikehoissa, kuten valtamerissä ja järvissä, lämpötilakerroksilla on myös merkitystä. Pinnalla vesi on yleensä lämpimämpää auringonvalon ja ilmanlämpötilan vuoksi. Syvemmälle mentäessä lämpötila yleensä laskee. Tämä johtaa usein termokliiniin, joka on nopeasti muuttuva lämpötilakerros, joka erottaa lämpimämmän pintaveden kylmemmästä syvävedestä. Termokliinin muodostuminen ja syvyys vaihtelevat suuresti maantieteellisen sijainnin, vuodenajan ja veden virtauksien mukaan. Lämpötilakerrokset vaikuttavat merkittävästi vesikehojen dynamiikkaan, kuten kerrostumiseen, sekoittumiseen ja elinympäristöjen luomiseen. Esimerkiksi kalat ja muut vesieliöt voivat sopeutua tiettyihin lämpötilavyöhykkeisiin. Ilmakehän lämpötilakerrokset puolestaan vaikuttavat säähän, ilmakehän kiertoon ja pilvien muodostumiseen.