Lyijyä

Lyijy (Pb, latinaksi plumbum) on kemiallinen alkuaine, jonka symboli on Pb ja järjestysluku 82. Se on pehmeä, muokattava ja harmahtavan hopeinen metalli. Tiheys on noin 11,34 g/cm3, sulamispiste noin 327,5 °C ja kiehumispiste noin 1749 °C. Lyijy on suhteellisen hidas reagoimaan muiden aineiden kanssa ja sen sähköjohtavuus on alhainen verrattuna moniin muihin metalleihin.

Lyijy esiintyy luonnossa pääasiassa mineraalissa galena PbS. Varsinainen tuotanto alkaa louhinnasta ja jalostuksesta, jonka lopputuotteen voidaan puhdistaa ja seostaa. Kierrätys on tärkeä osa lyijyn kiertokulkua, erityisesti akkujen ja muiden vanhojen tuotteiden kohdalla.

Yleisimpiä käyttökohteita ovat lyijyakut (lyijyakut) sekä radiologisen suojauksen materiaalit, kuten röntgensuojukset. Aiemmin lyijyä on käytetty laajalti rakennusmateriaaleissa, putkistoissa, maaleissa sekä erilaisissa painomenetelmissä ja kuulien valmistuksessa. Monet näistä käyttötavoista on rajoitettu tai poistettu, koska lyijy on myrkyllinen.

Terveys- ja ympäristövaikutukset: Lyijy on toksinen ja voi heikentää hermostoa sekä lasten kehitystä ja älykkyyttä. Altistuminen tapahtuu pääasiassa vanhoista maaleista, putkistoista, ilmakehästä ja vedestä sekä käyttöönotetuista ohjelmistoista. Ympäristössä lyijy kertyy maaperään ja vesistöihin, ja sen puhdistaminen on haastavaa. Kierrätys ja asianmukainen käsittely ovat tärkeintä lyijyn vähäisen pääsyn turvaamiseksi.

Sääntely ja historia: Monet maat ovat asteittain kieltäneet lyijyä sisältävät tuotteet ja polttoaineet sekä rajoittaneet sen käyttöä rakennusmateriaaleissa ja maaleissa. Euroopassa ja muissa alueilla lainsäädäntö ja kierrätyssäännökset tiukentuvat, jotta ympäristö- ja terveysriskit vähenevät. Lyijyä pidetään edelleen arvossa materiaaleina kiertotaloudessa, mutta sen käytön rajoitukset ovat tiukat.