Luovutussanan

Luovutussanan isäntävä toiminimensä genetiivimuodossa luovutussanan, joka viittaa suomen kielen substantiiviin luovutussana. Luovutussana tarkoittaa sanana ilmaisua, jolla toinen osapuoli ilmoittaa luopuvansa, antaessaan voiton tai päättääkseen tilanteen. Termi on koostettu sanoista luovutus (luopuminen, antaminen) ja sana (sanallinen ilmaus). Luovutussanan muodostuminen on esimerkki suomen kielen yhdyssanaliitoksesta, jossa päätösosaksi lisätään -san- sekä -a/-an kaltaiset taivutussanat.

Merkitys ja käyttökontekstit. Luovutussanaa käytetään lähinnä kielitieteellisessä tai disciplinäärisessä yhteydessä, jossa pohditaan sanallisia signaaleja määriteltyjen tilanteiden, kuten pelin, kilpailun tai neuvottelujen, päättymisestä. Keskusteluissa korostuu, että kyseessä on tekninen termi, ei yleiskielessä tavallinen ilmaus. Käytännössä ihmiset puhuvat lähinnä verbeistä ja ilmauksista kuten luovutan, annan periksi tai lopetan pelin, kun taas luovutussana viittaa nimenomaisesti näitä signaaleja kuvaavaan sanaan.

Käytön huomioita. Luovutussanan genetiivimuoto luovutussanan voidaan tavata esiintyvän fraasiskaalasti esimerkiksi ilmauksissa kuten luovutussanan käyttö tai luovutussanan merkitys. Koska termi on melko tekninen, sitä ei usein löydy sanakirjoista peruskäytössä, vaan se esiintyy lähinnä kielitieteellisissä tai kulttuurihistoriallisissa yhteyksissä, joissa tarkastellaan, miten voimasuhteita tai päätöksiä sanallisesti signaloidaan.

Lisäksi. Pohdinnat luovutussanasta voivat valaista, miten suomalainen kieli luo täsmällisiä käsitteitä sanallisten toimeksiantojen ja sosiaalisten signaalien kuvaamiseen. Luovutussanan genetiivimuoto on osa tätä terminologiaa.