Logiikkakomponentit

Logiikkakomponentit ovat elektronisia yksiköitä, jotka suorittavat digitaalisen loogisen toiminnon. Ne ottavat sisääntulojaan binäärisissä arvoissa ja tuottavat ulostulot sen mukaan, mitä looginen sääntö osoittaa. Yleisimmät peruslogiikkakomponentit ovat portteja kuten AND-, OR-, NOT-, NAND-, NOR-, XOR- ja XNOR-portit. Näiden portaiden yhdistelmillä voidaan toteuttaa monimutkaisempia toimintoja.

Perusporttien lisäksi käytetään tilaa tallentavia komponentteja kuten latchit ja flip-flopit, sekä ohjausta tai valintaa varten moninkertaisia kytkimiä kuten multiplexer (valintakytkin) ja demultiplexer. Lisäksi ovat yleisiä dekooderit, enkooderit sekä laskurit ja erilaiset muistiyksiköt. Näitä kutsutaan yleisellä tasolla digitaalisiksi lohkoiksi, joista voidaan rakentaa koko logiikkajärjestelmä.

Logiikkakomponentteja valmistetaan sekä integroituina piireinä (IC) että erillisinä diskreetteinä komponentteina. Tekniikoina yleisiä ovat TTL (transistor-transistor logic) ja CMOS (complementary metal-oxide-semiconductor), joilla on erilaiset ominaisuudet virrankulutuksessa, nopeudessa ja tiheydessä. Digitaalisen logiikan suunnittelussa käytetään totuustaulukoita, boolean algebraa ja Karnaugh-karttoja kytkentöjen optimointiin.

Käyttökohteita ovat tietokoneet, älylaitteet, teolliset ohjausjärjestelmät sekä erilaiset digitaalitekniikan sovellukset. Logiikkakomponenttien rooli on keskeinen koko digitaalisen elektroniikan kehityksessä, ja ne muodostavat sekä perussuunnittelun että monimutkaisten järjestelmien rakennuspalikoita.