Lisäetuja

Lisäetuja ovat palkkatyön tai muun sopimuksellisen suhteen ulkopuolisia etuuksia, jotka annetaan työntekijälle tai jäsenelle lisäkorvauksena tai kannustimena. Ne voivat olla rahassa mitattavia tai aineellisia, kuten tavaroita, palveluita tai etuuksia, joita ei ole suoraan kassapalkkana. Lisäetuja käytetään usein palkitsemisen, rekrytoinnin, sitouttamisen sekä työhyvinvoinnin tukemisen välineinä.

Työsuhteissa yleisimpiä lisäetuja ovat yritysauto, lounas- ja kululiput, puhelin- ja tietoliikenne-edut, työterveyshuolto, vapaa-ajan jäsenyydet, koulutus- tai liikuntietuudet sekä etätyö- tai kotitoimistosta aiheutuvia kustannusten korvauksia. Lisäksi lisäetuja voidaan tarjota esimerkiksi eläke- ja vakuutusjärjestelyissä tai kilpailevaa työmarkkinoita vastaan käytetyissä kannustinjärjestelmissä.

Lisäetujen määritelmä, verotus ja raportointi vaihtelevat lainkäyttöalueittain. Suomessa luontoisetuja verotetaan tietyin perustein, ja etuuksien arvo voidaan lukea verotettaviin tuloihin. Työnantajat ja työntekijät voivat sopia siitä, mitä lisäetuja tarjotaan ja miten ne merkitään työsopimuksiin sekä palkkatietoihin. Käytännössä lisäetuja koskevat käytännöt ovat organisaatiokohtaisia ja osa yrityksen palkitsemisstrategiaa.