Lisenssinimisen

Lisenssiniminen on suomenkielinen termi, jolla viitataan oikeuksien käytön luvan myöntämisen prosessiin. Sitä sovelletaan ohjelmistoihin, musiikkiin, kuviin sekä patentteihin ja tavaramerkkeihin liittyvään lisensointiin. Käytännössä lisenssiniminen tarkoittaa, että oikeudenomistaja myöntää oikeudet toiselle osapuolelle tietyin ehdoin.

Lisenssityyppejä ovat tyypillisesti yksinoikeus, ei-yksinoikeus sekä ristiinlisensointi; lisenssejä voidaan rajata maantieteellisesti, käyttöalueittain tai aikaperusteisesti. Sopimuksessa määritellään keston, maksut, alilisensointioikeudet, vastuut sekä irtisanomisehdot. Lisenssiniminen etenee yleensä tunnistamalla suojaoikeudet, neuvottelemalla ehdoista, laatimalla lisenssisopimus ja varmistamalla noudattaminen.

Oikeudellinen tausta Suomessa koostuu sekä sopimusoikeudesta että tekijänoikeuslainsäädännöstä, ja EU-lainsäädäntö vaikuttaa erityisesti digitaalisen sisällön lisensointiin. Käytäntöjä ovat sekä standardoidut lisenssit (esim. Creative Commons) että räätälöidyt sopimukset.

Lisenssinimisen tarkoituksena on tasapainottaa oikeudenomistajan arvon suojaaminen ja käyttäjien pääsy, tukea innovointia sekä mahdollistaa yhteistyö.