Lisäulottuvuusteoriat

Lisäulottuvuusteoriat, eli teoria lisäulottuvuuksista, ovat joukko fysikaalisia teorioita, jotka ehdottavat, että maailmankaikkeudessa on enemmän kuin kolme tilaulottuvuutta ja yksi aikadimensio. Nämä teoriat pyrkivät selittämään joitakin nykyfysiikan ratkaisemattomia ongelmia, kuten painovoiman heikkoutta suhteessa muihin perusvoimiin tai hiukkasten massojen selittämistä.

Tunnetuimpia lisäulottuvuusteorioita ovat Kaluza-Klein -teoria, joka alun perin ehdotti yhtä lisäulottuvuutta, sekä säieteoriat, jotka vaativat useita ylimääräisiä ulottuvuuksia (tyypillisesti 10 tai 11 kokonaisuudessaan). Säieteorioissa alkeishiukkaset eivät ole pistemäisiä, vaan pieniä värähteleviä säikeitä, ja lisäulottuvuudet ovat "kokoonkäpertyneet" niin pieniksi, että niitä ei ole suoraan havaittavissa.

Lisäulottuvuuksien olemassaoloa ei ole suoraan todistettu kokeellisesti. Teoriat ennustavat kuitenkin mahdollisia ilmiöitä, jotka voisivat olla havaittavissa tulevaisuuden hiukkaskiihdytinkokeissa tai gravitaation mittauksissa. Esimerkiksi lisäulottuvuuksien kautta voisi "vuotaa" gravitaatiota, mikä selittäisi sen heikkouden. Teorioiden matemaattinen kauneus ja selitysvoima tekevät niistä aktiivisen tutkimuskohteen teoreettisessa fysiikassa.