Linjaorganisaation

Linjaorganisaatio on perinteinen organisaatiomalli, jossa valta ja vastuu kulkevat lineaarisesti ylhäältä alaspäin. Jokaisella työntekijällä on vain yksi suora esimies, ja päätöksenteko sekä ohjaus tapahtuvat linjassa. Linjajohtajat vastaavat sekä tuloksista että niiden tavoittelusta omalla alueellaan. Tukitoiminnot ja asiantuntijayksiköt tarjoavat neuvoja, mutta niillä ei ole suoraa esimiesten valtaa työntekijöihin nähden.

Rakenne tuottaa selkeän vastuunjaon, nopean päätöksenteon ja helpon valvonnan. Se soveltuu usein vakaaseen toimintaan, jossa tehtävät ovat toistuvia ja muutos on vähäistä, kuten tuotantoympäristöissä tai julkisessa hallinnossa. Linjaorganisaatio rakentuu enimmäkseen hierarkisesti, ja viestintä kulkee pääosin suoran hierarkian kautta.

Edut ovat selkeä vastuujako, nopea päätöksenteko sekä helppo valvonta ja läpinäkyvyys. Haittoja ovat pullonkaulat ylimmässä johdossa, rajoitettu kyky koordinoida rinnakkaisia tehtäviä sekä vähäinen joustavuus ja innovatiivisuus, etenkin epävarmoissa tai nopeasti muuttuvissa ympäristöissä.

Monissa nykyaikaisissa organisaatioissa linjaorganisaatiota täydennetään tukitoiminnoilla (line-staff) tai yhdistetään muihin rakenteisiin, kuten matriisi- tai prosessiorganisaatioihin, jotta voitaisiin lisätä joustavuutta ja koordinaatiota.

Käsite kuuluu klassisen johtamisen teoriakirjoihin, ja se sai laajemman näkyvyyden taylorismin ja Fayolin näkemyksistä. Nykyisin sen käyttö on yleisempää vakaissa ympäristöissä, kun taas dynaamisissa ja monimutkaisissa ympäristöissä korostetaan usein muita organisaatiorakenteita.