Linguisticskäsitteet

Linguisticskäsitteet viittaavat kielitieteen keskeisiin käsitteisiin ja termeihin, joita käytetään kielen rakenteen, käytön ja kehityksen kuvaamiseen. Kielitiede jaetaan useisiin osa-alueisiin, jotka voivat olla deskriptiviä eli kuvailevia tai normatiivisia. Foneettiset ja fonologiset käsitteet tutkivat kielen äänteitä: foneettinen tutkimus käsittelee ääntämistä ja kuulemista, kun fonologia selvittää äänteiden järjestystä ja niiden välistä suhdetta. Morfologia kuvaa sanojen rakennetta ja muotoutumista, kuten taivutusta ja sananmuodostusta. Syntaksi analysoi lauseiden rakennetta ja ilmaisujen muodostumista. Semantiikka tarkastelee merkityksiä sekä sanojen ja lauseiden suhteita, referenssiä ja polyseemia. Pragmatiikka tutkii kielen käyttöä kontekstissa, implikaatioita ja puhujan tarkoitusta.

Psykolingvistiikka ja neurokielitiede tutkivat kielen oppimista ja käsittelyä kognitiivisista sekä aivotutkimuksellisista näkökulmista. Sosiolingvistiikka tarkastelee kielen variaatiota yhteiskunnallisissa ryhmissä ja tilanteissa. Typologia vertailee kielten rakennetta ja etsii universaaleja piirteitä. Kielenoppiminen sekä kaksikielisyys ja monikielisyys ovat keskeisiä sekä tutkijan että opettajan näkökulmasta. Nämä käsitteet muodostavat perustan kielitieteen teoriamalleille sekä käytännön sovelluksille, kuten opetukselle, kielipolitiikalle ja kieliteknologialle.