Liittyväjännitteestä

Liittyväjännitteestä tarkoitetaan jännitettä kahden toisiinsa liittyvän johtimen tai pisteen välillä. Termi kattaa sekä linja–linja-jännitteen (V_LL) että linja–nolla-jännitteen (V_LN) kaltaiset tilanteet, joissa jännite määritellään kahden erillisen kohdan välillä eikä yksittäisen pisteen ja maadoituksen välillä yksiselitteisesti.

Kolmivaihejärjestelmissä käytetään usein näitä käsitteitä. Y-kytkennässä V_LL = sqrt(3) · V_LN, eli linjajännite on suurempi kuin vaihejännitteen. Δ-kytkennässä line-to-line-jännite vastaa kytkennän vaihejännitystä ilman erillistä neutralijännitetta.

Mittauksissa liittyväjännite määrittää, millaisia kestävyysarvoja ja eristysvaatimuksia laitteelta vaaditaan. Esimerkiksi monissa Euroopan maissa käytetään LN-jännitteellä noin 230 V ja LL-jännitteellä noin 400 V, kun mitoitetaan suojalaitteita ja eristystä.

Liittyväjännitteestä käytetään sekä sähkökoneiden, kuten muuntajien ja moottoreiden, suunnittelussa että verkon analyysissä, jolloin jännitteiden suhdetta ja toleransseja tarkastellaan. Se on keskeinen osa sähkölaitteiden nimitys- ja turvallisuusvaatimusten määrittelyä sekä sähköisen järjestelmän toimintakyvyn varmistamista.