Liikehtimistä

Liikehtimistä tarkoittaa pienikokoisten, toistuvien ja/tai tahdosta riippumattomien liikkeiden ilmiötä. Se kuvaa kehon liikkeitä, jotka ilmenevät usein levottomuudesta, keskittymisen avustamisesta tai stressaavan tilanteen reaktioina. Liikehtiminen voi olla sekä tahdonalaista että tiedostamatonta.

Kielitieteellisesti liikehtiminen on teon nimitys, ja liikehtimistä on sen partitiivimuotoa käytetään lauseissa, joissa viitataan ilmiöön yleisesti tai osana lauseen rakennetta. Sanan käyttö vaihtelee kontekstin mukaan: arkielämässä puhutaan usein käytännön liikkeistä ja motorisesta toiminnasta, kun taas tieteellisessä tekstissä viitataan ilmiön mekanismeihin ja säätelyyn.

Sovelluksia ja konteksteja on monia. Arkipäivässä liikehtimistä kuvaa esimerkiksi sormien napsuttelua, jalkojen vipertämistä tai käden heiluttelua levottomuuden merkkinä. Psykologiassa ja lääketieteessä ilmiötä tarkastellaan osana motorista levottomuutta, ahdistusta tai ADHD:ta. Restless legs -oireyhtymä tunnetaan suomenkielisessä lääketieteessä levottomat jalat -oireyhtymänä, jossa tahdosta riippumattomat liikkeet ilmentyvät erityisesti levon aikana. Liikehtimistä voidaan myös mitata ja analysoida biomekaanisten mittausten, videoanalyysin tai sensoritiedon avulla.

Taiteessa ja suunnittelussa liikehtimistä käytetään dynamiikan ja rytmin ilmaisemiseen, esimerkiksi animaatioissa tai visuaalisissa esityksissä, joissa liikkeen kuvailulla ja rytmillä voidaan välittää energiaa tai tunnelmaa.