Lentokäytöt

Lentokäytöt ovat ilmatilassa määriteltyjä reittejä, joita ilmalennot käyttävät lentojen suunnittelussa ja suorittamisessa. Ne kuuluvat ilmatilan hallintajärjestelmän ATS-reitteihin (air traffic services) ja niiden tarkoituksena on varmistaa turvallinen, tehokas ja sääntöjenmukainen ilmaliikenne.

Reitit ovat määrityksiä: jokaisella lentokäytöllä on reitin tunnus, lähtö- ja määräpisteet (tai koordinaatit), sekä suunta, pituus ja korkeus- tai lentotason rajoitukset. Ne julkaistaan virallisissa ilmailuohjeissa (AIP) sekä IFR- ja ATC-karttoina, ja niissä erotellaan alhaisen ja yläilman segmenttejä sekä tavanomaisia navigointimenetelmiä (perinteinen navi, RNAV/PBN).

Käyttö: IFR-lennot suunnittelevat ja suorittavat reittien kautta ATC:n luvalla; ATC vastaa järjestelmän turvallisuudesta ja liikenteen erottelusta. VFR-lennot voivat osittain käyttää lentokäytäviä kontrolloidussa tilassa, riippuen maasta, ja ne vaativat usein yhteydenpitoa ATC:hen. Reittejä voidaan tilapäisesti muuttaa tai sulkea sääolosuhteiden, liikenteen ruuhkan tai sotilaallisen käytön vuoksi; tällöin tarjotaan vaihtoehtoisia reittejä.

Hallinta ja kehitys: Lentokäytöt suunnitellaan ja ylläpidetään kansallisella ilmailuviranomaisella sekä ilmatilan hallinnasta vastaavilla palveluntarjoajilla; ICAO:n, Eurocontrolin ja EU-jäsenvaltioiden välinen yhteistyö varmistaa rajatylittäviä toimintoja. Kehitys painottuu nykyään suoritusperusteiseen navigointiin (RNAV/PBN) sekä joustavampiin reittiratkaisuihin, jotka voivat vähentää matka-aikaa ja polttoaineen kulutusta.