Laskimolaajentumat

Laskimolaajentumat ovat laskimoiden paikallisia laajentumia, jotka voivat olla primaarisia (perinnöllisiä tai idiopaattisia) tai sekundaarisia erilaisten verenkiertoon vaikuttavien tekijöiden seurauksena. Ne esiintyvät useimmiten alaraajoissa, mutta niitä voi löytyä missä tahansa kehossa. Taustalla on laskimoiden venttiilijärjestelmän toiminnan heikkeneminen sekä usein pitkäaikainen kohonnut laskimopaine, mikä saa seinät venymään ja laskimon pullistumaan.

Oireet ja merkinnät vaihtelevat. Näkyvät tai tunnustuvat laajentuneet laskimot voivat aiheuttaa kipua, jännityksen tunteita, raskasta oloa, turistusta ja kramppeja jaloissa. Pitkälle kehittyneissä tapauksissa iho voi muuttua, ja alueelle voi muodostua haavaumia; joskus laskimot tulehtuvat tai niistä voi vuotaa verta. Oireet vaikuttavat tyypillisesti liikkumisen ja aseman mukaan.

Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen sekä potilaan oireisiin. Duplex-doppler-ultraäänikuvaus on ensisijainen kuvantamismenetelmä, joka todentaa laajentuman sekä mahdollisen takaisinvirtauksen (reflux). Tarvittaessa voidaan käyttää lisäkuvantamista, kuten MR- tai CT-angiografiaa, erityisesti poikkeavien sijaintien arvioimiseksi.

Hoito määräytyy laajuuden, oireiden ja potilaan terveydentilan mukaan. Aloitusvaiheessa korostetaan elämäntapamuutoksia sekä kompressiokäytäntöä ja liikkumista. Osa tapauksista hoidetaan toimenpitein, kuten skleroterapia, endolaskimoinen laser- tai radiotaajuushoito tai laskimon kirurginen poisto (strippaus). Hoidon tavoitteena on lievittää oireita, vähentää komplikaatioiden riskiä ja parantaa elämänlaatua. Prognosti on yleensä hyvä, mutta levinneisyydestä ja taustasyystä riippuen uusintaoireita voi esiintyä.