Laskeutumiset

Laskeutumiset ovat tapahtumia, joissa alus saavuttaa maanpinnan lennon jälkeen. Niitä esiintyy ilmailussa ja avaruuslennöissä sekä muissa lentotoimintaan liittyvissä tilanteissa. Yleensä prosessi sisältää lähestymisen, kosketuksen maan pintaan ja lopullisen pysähtymisen. Laskeutumiset voivat olla pehmeitä ja hallittuja tai hätätilanteessa suoritettuja.

Ilmailussa laskeutuminen tarkoittaa yleensä lentokoneen laskua kiitoradalle tai vesille. Lähestymisvaiheessa nojataan koordinaatioon, nopeuden ja korkeuden hallintaan sekä säähän. Varsinainen touchdown tapahtuu kiitoradan pintaan lievästi ennen pysähtymistä, jonka jälkeen käytetään jarruja, laskutukea ja mahdollisesti moottorijarruja pysähtymisen varmistamiseksi. Turvallisuus riippuu sekä lentäjän päätöksenteosta että automaation sekä lentoverkon toiminnasta, ja siihen vaikuttavat sää, näkyvyys sekä kiitoradalla olevat esteet.

Avaruuslaskuissa laskeutuminen voi tapahtua usealla tavalla. Kun alus palaa ilmakehään, siihen liittyy hidastuminen ilmanvastuksen avulla sekä joskus laskuvarjojen tai retrorakettien käyttöä pehmeän kosketuksen varmistamiseksi. Joissakin ohjelmissa laskeudutaan suoraan maahan rakettijarrujen avulla, kun taas toiset laskeutuvat veden päällä tai erityisille laskeutumisalustille. Esimerkkejä ovat kuun laskut kuun laskeuttajilla sekä maanpäällisen laskeutumisen suorittavat rakettiinvarustellut kapseleittiset loskeutujat.

Kontekstin mukaan laskeutumiset voivat viitata sekä kaupallisiin että tutkimuksellisiin operaatioihin. Tämän vuoksi termi kattaa sekä tavanomaiset lentokoneen laskut että monimutkaiset avaruuslaskut, jotka vaativat tarkkaa suunnittelua, jarrutusta ja turvallisuuden hallintaa.