Laseretäisyysmittauksilla

Laseretäisyysmittauksilla, tunnetaan myös nimellä lasermittaus, on menetelmä etäisyyden mittaamiseen kohteen ja mittauslaitteen välillä käyttämällä laserin valoa. Perusperiaate perustuu siihen, että laserpulssi lähetetään kohteeseen ja mitataan aika, joka kuluu pulssin heijastumiseen takaisin mittauslaitteeseen. Koska valon nopeus on tunnettu vakio, tämä aika voidaan muuntaa tarkaksi etäisyysmittaukseksi.

Menetelmää käytetään laajasti monilla aloilla. Rakennusalalla laseretäisyysmittareita hyödynnetään nopeuttamaan ja tarkentamaan mittauksia, kuten etäisyyksien, korkeuksien ja pinta-alojen määrittämistä. Maanmittauksessa niitä käytetään tarkkojen pisteiden sijaintien määrittämiseen ja kartoitukseen. Teollisuudessa laseretäisyysmittauksilla voidaan seurata koneiden liikkeitä, tarkistaa valmistettujen osien mittoja tai mitata etäisyyksiä vaikeapääsyisissä kohteissa. Urheilussa, esimerkiksi golfissa ja jousiammunnassa, niitä käytetään lyöntien tai tähtäyksen etäisyyksien arvioimiseen.

Laseretäisyysmittauksilla on useita etuja verrattuna perinteisiin mittausmenetelmiin. Ne ovat yleensä nopeampia, helpompia käyttää ja pystyvät mittaamaan pidempiä etäisyyksiä. Tarkkuus on usein korkea, ja monet laitteet pystyvät käsittelemään myös epätasaisia pintoja tai vaikeita valaistusolosuhteita. Laitteiden koon pienentyessä ja hintojen laskiessa niiden käyttö on yleistynyt sekä ammattikäytössä että harrastajien keskuudessa.