Lainauksessa

Lainauksessa on suomen kielessä käytetty termi, joka viittaa siihen, että teksti tai sanonta esitetään sellaisenaan toisen kirjoittajan tai lähteen sanoina. Lainaus tarkoittaa lainattua kieltä, jonka käyttäjä haluaa välittää tarkasti ja osoittaa alkuperäisen lähteen.

Lainaukset ovat yleisiä sekä kaunokirjallisessa että tieteellisessä kirjoittamisessa. Lyhyet lainaukset merkitään lainausmerkeillä; pidemmät lainaukset voidaan asettaa erilliseksi kappaleeksi tai sisentää ilman lainausmerkkejä. Omituudet merkitään ellipsillä ja mahdolliset muutokset ilmoitetaan hakasulkeilla. Lähde- tai viitteet sisältyvät aina lainauksen yhteyteen, jotta alkuperäinen lähde on helposti tarkistettavissa.

Sanan lainaus tausta liittyy ajatukseen tekstin lainaamisesta toiselta tekijältä; sana juontuu lainata- ja laina-kontekstista. Lainaus määrittelee, miten teksti on siirretty toiseen yhteyteen ja miten alkuperäinen ilmaisu syntyy uudelleen lainatun sisällön kautta.

Käytännön huomioita: viitteet ja lähdemerkinnät ovat olennaisia oikeudenmukaisen käytön ja lähdekritiikin varmistamiseksi. Eri aloilla ja kustannus- tai julkaisuohjeistuksissa on erilaisia ohjeita suoran lainauksen pituudelle ja muotoilulle, mutta perusperiaate pysyy: lainaus tulee esittää mahdollisimman tarkasti ja lähde tulee ilmoittaa mahdollisimman helposti tarkistettavaksi.