Laboratoriomenetelmä

Laboratoriomenetelmä tarkoittaa systemaattista ja toistettavaa menettelyä, jolla mitataan, tunnistetaan tai analysoidaan aineita tai ilmiöitä laboratorio-olosuhteissa. Se perustuu standardoituihin ohjeisiin, kontrolloituun ympäristöön ja valittuihin mittausmenetelmiin.

Menetelmään kuuluu suunnittelu, näytteiden otto ja esikäsittely, mittaukset, analyysi ja tulosten raportointi. Keskeisiä piirteitä ovat tarkkuus, toistettavuus, validiteetti, herkkyys sekä menetelmän valinta riippuen analyysitarpeesta. Laadunvarmistus ja laadunhallinta ovat olennaisia: mittalaitteiden kalibrointi ja validointi, sisäisen ja ulkoisen tarkkailun käyttö, kontaminaation ehkäisy sekä asianmukaiset varotoimet ja turvallisuusohjeet.

Esimerkkejä laboratoriomenetelmistä ovat analyyttiset menetelmät kuten titraus, UV-Vis-spektroskopia ja kromatografia (HPLC, GC) sekä massaspektrometria; biologiset menetelmät kuten PCR, DNA-sekvensointi ja bakteeriviljelyt; sekä fysikaaliset menetelmät kuten spektroskopia ja gravimetria.

Tarkoituksena on varmistaa tulosten vertailukelpoisuus eri tutkijoiden ja laboratorioiden välillä. Laboratoriomenetelmien kehittäminen sisältää menetelmän määrittelyn, periaatteen kuvaamisen sekä tarvittavien näytteiden ja odotettujen tulosten määrittelyn, tarjoten samalla riskien ja turvallisuusseikkojen huomioinnin.

Dokumentaatio ja raportointi: menetelmät tallennetaan SOP- eli standard operating procedure -tyyppiseen dokumentaatioon ja tulokset raportoidaan ennalta määritellyn muodon mukaan. Turvallisuus ja laitteiden kunto ovat olennaisia osia menetelmän soveltamista.

Laboratoriomenetelmä on keskeinen osa laboratoriotyötä, jolla varmistetaan luotettavat ja toistettavat tulokset.