Laajenemisperiaatetta

Laajenemisperiaatetta, tunnettu myös nimellä laajentumishypoteesi tai inflaatio, on kosmologinen malli, joka pyrkii selittämään maailmankaikkeuden varhaisvaiheita. Se ehdottaa, että aivan alkuräjähdyksen jälkeen maailmankaikkeus kävi läpi lyhyen mutta äärimmäisen nopean eksponentiaalisen laajenemisen vaiheen. Tämän superekspansionin aikana maailmankaikkeuden koko kasvoi uskomattoman suureksi murto-osasekunnissa.

Laajenemisperiaate ratkaisee useita kosmologian pitkään vaivanneita ongelmia, kuten horisonttiongelman ja tasaisuusongelman. Horisonttiongelma viittaa siihen, miksi maailmankaikkeuden kaukaisimmatkin osat näyttävät olevan termisessä tasapainossa, vaikka niiden ei pitäisi olla olleet vuorovaikutuksessa keskenään alkuaikoina. Tasaisuusongelma taas kysyy, miksi maailmankaikkeus on niin lähellä geometrisesti tasaista. Laajenemisperiaatteen mukaan alkutilan äärimmäisen nopea venyminen tasoitti minkä tahansa epätasaisuuden ja sai kaukaisetkin alueet näyttämään samanlaisilta.

Lisäksi laajenemisperiaate tarjoaa mekanismin alkuräjähdyksen synnyttämien kvanttifluktuaatioiden muuttumiselle suuriksi rakenteiksi, kuten galakseiksi ja galaksijoukoiksi, jotka näemme nykyään. Nämä pienet alkuperäiset tiheysvaihtelut venyivät inflaation aikana niin suuriksi, että ne toimivat myöhemmin maailmankaikkeuden aineen kasautumisen siemeninä. Vaikka laajenemisperiaatteen tarkat yksityiskohdat ovat edelleen aktiivisen tutkimuksen kohteena, se on yleisesti hyväksytty merkittävänä osana nykyaikaista kosmologista standardimallia.