Lämpöspraymenetelmiä

Lämpöspraymenetelmiä, tunnettu myös nimellä thermal spray, on joukko teollisia prosesseja, joissa kuumennettuja materiaaleja ruiskutetaan suurella nopeudella pinnoitettavalle pinnalle. Nämä menetelmät luovat pinnoitteita, jotka voivat parantaa materiaalien kestävyyttä, suojata korroosiolta, lisätä kulutuskestävyyttä tai muuttaa pinnan ominaisuuksia muulla tavoin. Lämpöspraymenetelmiä käytetään laajasti ilmailu-, auto-, energia- ja lääketeollisuudessa.

Perusperiaate lämpösprayssä on materiaalin sulattaminen tai pehmentäminen ja sen jälkeen sen suihkuttaminen kohdepinnalle. Materiaali voi olla jauhetta, lankaa tai sulaa. Suihkutus tapahtuu korkealla nopeudella, jolloin hiukkaset jäähtyvät ja jähmettyvät osuessaan pintaan, muodostaen ohuita kerroksia. Kerroksia voidaan rakentaa useita päällekkäin halutun paksuuden saavuttamiseksi.

Yleisimpiä lämpöspraymenetelmiä ovat muun muassa korkeanopeusliekkisuihkutus (HVOF), plasman ruiskutus ja lankasuihkutus. HVOF-menetelmässä poltetaan polttoainetta ja happea, mikä luo erittäin nopean ja kuuman suihkun, johon jauhemainen materiaali syötetään. Plasman ruiskutuksessa käytetään sähköpurkausta ilman tai muiden kaasujen ionisoimiseksi ja kuumentamiseksi erittäin korkeaan lämpötilaan. Lankasuihkutuksessa tyypillisesti käytetään sähkövirtaa sulattamaan metallilankaa, joka sitten paineilmalla suihkutetaan. Menetelmän valinta riippuu käsiteltävästä materiaalista, halutusta pinnoitteen ominaisuuksista ja sovelluksen vaatimuksista. Lämpöspray-pinnoitteet voivat tarjota kustannustehokkaan ratkaisun laitteiden käyttöiän pidentämiseen ja suorituskyvyn parantamiseen.