Lähetysantennijärjestelmät

Lähetysantennijärjestelmät ovat kokonaisuuksia, jotka mahdollistavat sähkömagneettisten aaltojen, yleensä radioaaltojen, säteilemisen tiettyyn suuntaan tai alueelle. Ne koostuvat tyypillisesti yhdestä tai useammasta antennista sekä niihin liittyvistä syöttöjohtoista, sovittimista ja mahdollisesti vahvistimista. Tällaisia järjestelmiä käytetään monenlaisissa sovelluksissa, kuten radio- ja televisiolähetyksissä, matkapuhelinverkoissa, satelliittiviestinnässä, tutkajärjestelmissä ja langattomissa tietoverkoissa.

Antennien tyypit vaihtelevat suuresti käyttötarkoituksen ja taajuusalueen mukaan. Yksinkertaisimpia ovat dipoliantennit, kun taas monimutkaisempia ovat esimerkiksi parabeenit, yagi-antennit ja antenniryhmät, jotka voivat muodostaa suuntavan säteen. Suuntavan peiton saavuttamiseksi käytetään usein useita antennielementtejä, jotka on sijoitettu tiettyyn konfiguraatioon ja joiden lähtötehoja voidaan säätää ja summata ohjaamaan säteen suuntaa ja muotoa.

Syöttöjohdot, kuten koaksiaalikaapelit tai aaltoputket, yhdistävät lähetyslaitteiston antenneihin. Niiden tehtävänä on siirtää radioaaltoenergia mahdollisimman pienin häviöin. Sovittimet ovat tarpeen, jotta antennin ja syöttöjohdon välinen impedanssi sovitetaan optimaaliseksi, mikä maksimoi tehonsiirron ja minimoi heijastukset. Lähetysantennijärjestelmien suunnitteluun vaikuttavat monet tekijät, kuten haluttu peittoalue, taajuus, teho, suuntaavuus ja ympäristöolosuhteet.