Kynnysarvojen

Kynnysarvojen käsite viittaa arvoon, jonka saavuttaminen tai ylittäminen laukaisee toimenpiteen, päätöksen tai tulkinnan. Kyse on eräänlaisesta rajasta: alle jäävä tulkitaan yhdellä tavalla, yli menevä toisella tavalla. Kynnysarvot voivat olla kiinteitä tai dynaamisia ja ne voivat liittyä mittayksiköihin kuten lukuarvoihin, prosentteihin, p-arvoihin tai signaalin voimakkuuksiin. Kynnysarvot esiintyvät monilla aloilla, mukaan lukien tilastotiede, sensorointi, laadunvalvonta, koneoppiminen, lääketiede ja tekniikka.

Esimerkkejä kynnysarvojen käyttökonteista ovat tilastotiede, jossa alfa-taso tai p-arvo toimii merkitsevyyden kynnysarvona; jos p-arvo alittuu asetetun kynnysarvon, tulos tulkitaan tilastollisesti merkitseväksi. Signaalinkäsittelyssä kynnysarvo binaarisoi signaalin erottamalla siitä taustahälyn. Lääketieteessä kynnysarvot määrittävät esimerkiksi laboratoriarvojen tulkinnan raja-arvoja, kuten diabeteksen tai sydän- ja verenkiertoelinten riskien arvioinnissa. Koneoppimisessa luokittelussa käytetään todennäköisyysarvoja tai signaaleja, joiden ylittäminen johtaa tietyn luokan valintaan. Laadunvalvonnassa hälytysrajat kertovat, milloin prosessi on poikkeuksellinen.

Kynnysarvot voidaan asettaa kiinteästi historiallisten tietojen pohjalta tai ne voivat sopeutua muuttuvaan ympäristöön ROC-käyrän, Youdenin järjestelmän tai prosenttipisteiden avulla. Valinta vaikuttaa virhetyyppeihin (virheelliset positiiviset ja negatiiviset), suorituskykyyn ja käytännön tulkintaan. Kynnysarvojen tarkoituksenmukaisuus riippuu kontekstista ja tavoitteista.