Kvanttilomittumista

Kvanttilomittuminen on kvanttimekaniikan ilmiö, jossa kaksi tai useampi hiukkanen kytkeytyy toisiinsa siten, että niiden tilat ovat riippuvaisia toisistaan riippumatta siitä, kuinka suuri etäisyys niiden välillä on. Tämä kytkeytynyt tila tunnetaan lomittuneena tilana. Mittaus yhdelle lomittuneista hiukkasista vaikuttaa välittömästi toisten lomittuneiden hiukkasten tilaan, vaikka ne olisivat kaukana toisistaan. Tämä ilmiö on yksi kvanttimekaniikan kummallisimmista ja intuitiivisimmista piirteistä.

Einstein kutsui tätä ilmiötä "kummalliseksi etävuorovaikutukseksi", koska se tuntui rikkovan valonnopeuden rajoitusta tiedon siirrossa. Kuitenkin todistetusti kvanttilomittumista ei voi käyttää nopeampaan kuin valon nopeuteen tapahtuvaan tiedonsiirtoon, sillä mittaustulokset ovat satunnaisia ja vaativat klassista tiedonsiirtoa tulosten vertaamiseksi.

Kvanttilomittumisella on potentiaalisia sovelluksia kvanttilaskennassa, kvanttisalauksessa ja kvanttiteleportaatiossa. Kvanttitietokoneet hyödyntävät lomittumista suorittaakseen laskelmia, jotka ovat klassisille tietokoneille mahdottomia. Kvanttisalaus perustuu lomittumisen käyttämiseen turvallisten viestintäkanavien luomiseksi. Kvanttiteleportaatio on prosessi, jossa kvanttitila siirretään yhdestä paikasta toiseen lomittumisen avulla, ilman että itse hiukkasia siirretään. Tutkimus kvanttilomittumisesta on edelleen aktiivista, ja sen ymmärryksen syveneminen avaa uusia mahdollisuuksia teknologisille sovelluksille.