Kvantitointikynnykset

Kvantitointikynnykset viittaavat prosessiin, jossa analogiset signaalit muunnetaan digitaalisiksi. Tämä muunnos tapahtuu jakamalla signaalin amplitudi diskreetteihin tasoihin, ja jokaiselle tasolle annetaan numeerinen arvo. Kvantitointikynnykset ovat näitä tasoja määritteleviä rajapisteitä. Analoginen signaali pyöristetään lähimpään diskreettiin tasoon, jolloin syntyy digitaalinen esitys.

Mitä pienempiä kvantitointiaskeleet ovat eli mitä enemmän kvantitointitasoja on käytössä, sitä tarkemmin digitaalinen signaali vastaa alkuperäistä analogista signaalia. Tämä lisää kuitenkin digitaalisen datan määrää ja siten tallennustilan tarvetta ja tiedonsiirtokuormaa. Kvantitointivirhe on ero alkuperäisen analogisen signaalin ja sen kvantitetun digitaalisen esityksen välillä.

Kvantitointikynnykset ovat keskeisiä digitaalisessa signaalinkäsittelyssä, radiotekniikassa, tietoliikenteessä ja useissa muissa teknologisissa sovelluksissa, joissa analogista tietoa on tarpeen käsitellä ja tallentaa digitaalisessa muodossa. Esimerkiksi äänitallenteissa ja digitaalikuvissa kvantisointi on perustavanlaatuinen osa muunnosprosessia. Valinta kvantitointitasojen lukumäärälle riippuu sovelluksen vaatimuksista tarkkuuden ja resurssien käytön suhteen.