Kuvanveiston

Kuvanveisto on visuaalisen taiteen ala, joka tuottaa kolmiulotteisia teoksia. Veistokset voivat olla vapaasti seisovia tai reliefejä, ja ne voivat asettua tilaan erilaisilla tavoilla. Teokset voivat olla suuria julkisia monumentteja tai pienimuotoisia teoksia ja installaatioita.

Tekniikat ja materiaalit vaihtelevat; tyypillisesti kuvanveisto jakautuu kivenveistoon, puuveistoon, metalliveistoon sekä valamiseen ja hitsaukseen perustuvaan veistoon. Lisäksi käytetään keramiikkaa, lasia sekä moderneja kierrätysmateriaaleja ja monimutkaisia seoksia. Prosessi voi sisältää suunnittelua, mallintamista, muotoilua, veistämistä sekä viimeistelyä sekä teoksen asentamista paikoilleen.

Historian kannalta kuvanveisto juontaa juurensa antiikin Kreikkaan ja Roomaan. Keskiajan ja renessanssin jälkeen sitä kehitettiin kohti realismin ja abstraktion muotoja, ja 19. ja 20. vuosisadan myötä tyylisuuntaukset vaihtelivat. Kansainvälisesti kuvanveisto on kehittynyt monien suuntausten kautta; suuria nimiä ovat esimerkiksi Auguste Rodin, Constantin Brâncuși ja Henry Moore.

Suomessa kuvanveisto on ollut tärkeä osa julkisen tilan ilmettä ja identiteetin rakentamista 1900-luvulta lähtien. Tunnetuimpia suomalaisia kuvanveistäjiä ovat Wäinö Aaltonen sekä useat nykykuvanveistäjät, jotka ovat toteuttaneet sekä muistomerkkejä että gallerioiden teoksia. Kuvanveistoa opetetaan Suomessa useissa oppilaitoksissa; keskeisiä areenoita ovat Taideyliopiston Kuvataideakatemia sekä useat muut korkeakoulut ja taidekoulutukset.