Kurssiperusteinen

Kurssiperusteinen on opintojen järjestämistapa, jossa opintojen keskeiset yksiköt ovat kurssit. Jokaiselle kurssille määritellään oppimistavoitteet, suoritusvaatimukset sekä arviointikriteerit. Opiskelija etenee tutkinnon rakennetta suorittamalla sovitut kurssit, ja kurssikokonaisuudet muodostavat kokonaisuuden. Kurssiperusteisessa mallissa painopiste on kurssikohtaisessa oppimisessa ja sen jälkeen suoritusmerkinnöissä; opintopisteet voivat esiintyä, mutta niiden merkitys korostuu kurssien sisällöissä ja saavutetuissa taidoissa, ei ainoastaan kokonaispistemäärässä.

Se on vastakohta opintopisteisiin perustuville järjestelmille, joissa edistyminen mitataan kertymällä opintopisteitä ja joissa kurssit voivat toimia vähemmän olennaisina yksiköinä. Kurssiperusteisuus mahdollistaa joustavuuden: kurssit voidaan päivittää erillisinä kokonaisuuksina, ne ovat helposti yhdistettävissä työelämän vaatimuksiin ja vaihdettavissa eri ohjelmista toiseen. Toisaalta se voi vaikeuttaa opintojen tunnustamista toisissa oppilaitoksissa, jos kurssien sisällöt tai nimikkeet eroavat, sekä johtaa oppimissisällön eriytymiseen, jos kurssien yhteensopivuutta ei ole suunniteltu.

Kurssiperusteisuus esiintyy erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa sekä joidenkin jatkuvan oppimisen ohjelmien rakenteissa. Suomessa kurssiperusteisuus näkyy useimmiten lisä- ja täydennyskoulutuksissa, mutta suurempi osa korkeakoulujen tutkintorakenteesta fundamentaalisesti nojautuu opintopisteisiin; käytännön toteutus vaihtelee oppilaitoksittain.