Kuormituskyvyn

Kuormituskyky on rakenteen tai laitteen kyky kestää sille suunnitellut ja käytön aikaiset kuormat turvallisesti ilman vaurioitumista tai toimintahäiriöitä. Termiä käytetään erityisesti rakennustekniikassa, konetekniikassa ja geotekniikassa. Kuormitus voi olla pysyvä (omamassat), muuttuvaa kuormitusta (käyttökuorma) sekä ympäristötekijöistä johtuvaa kuormitusta kuten tuuli tai lumen aiheuttama kuorma. Kuormituskyvyn arviointi perustuu sekä laskenta-analyysiin että kokeellisiin testeihin, ja sen tuloksia käytetään suunnittelussa turvallisuuden, toimivuuden ja elinkaarikustannusten optimoimiseksi.

Kun kuormituskykyä määritellään, huomioidaan materiaalin lujuus ja elastisuus sekä rakenteen geometria, kiinnitykset ja tukipisteiden määrittely. Muodonmuutos- ja jännityssieto sekä mahdolliset epälineaariset käyttäytymismallit otetaan huomioon. Lisäksi käytetään varmuuslaskentaa ja turvallisuusfaktoreita, jotta mitoitusarvot ovat riittävän varmoja eikä rajojen ylittäminen aiheuta vaurioita.

Standardointi määrittelee menetelmät: yleisesti käytössä ovat eurooppalaiset EN-standardeja sekä kansalliset ohjeet. Esimerkiksi EN 1990 ja siihen liittyvät osat ohjaavat laskentasäätöjä. Hyvin määritelty kuormituskyky on perusta turvalliselle, kestäville ja taloudellisesti järkeville rakenteille ja laitteille.