Kulutustarkoituksiin

Kulutustarkoituksiin on suomalainen termi, jota käytetään kuvaamaan tavaroiden tai palveluiden käyttötarkoitusta loppukuluttajan tai kotitalouksien kulutukseen sen sijaan, että niitä käytettäisiin tuotannollisesti, myynti- tai liiketoiminnallisesti. Termi esiintyy oikeusteksteissä, verotuksessa, kirjanpidossa ja kuluttajansuojalainsäädännössä kuvaamassa eroa käytön tarkoituksen ja siitä seuraavien oikeuksien välillä.

Käyttöyhteydet voivat vaihdella: hankintoja luokitellaan usein siten, että osa käytöstä kohdistuu liiketoimintaan ja osa kulutustarkoituksiin. Yksityiskäytön osuus voi vaikuttaa verotuksellisiin vähennyksiin, arvonlisäveron vähennysoikeuksiin sekä poistojen perusteisiin. Esimerkiksi tietyissä tilanteissa työntekijälle tarjottavan etuuden tai hyödykkeen yksityiskäytöstä voi aiheutua veroseuraamuksia ja osa vähennyksistä voi olla rajoitettuja.

Esimerkkejä käytöstä: Yrityksen hankkima älylaite tai ajoneuvo voi olla käytössä sekä liiketoimintaan että yksityiseen kulutukseen. Tällaisessa tapauksessa osasta käytöstä voidaan arvioida kulutustarkoituksiin kohdistuvaa käyttöä ja se vaikuttaa siihen, miten kustannukset ja mahdolliset verotukselliset edut määräytyvät.

Soveltamisala: Termiä käytetään erityisesti verotusta, kirjanpitoa sekä kuluttajansuojalainsäädäntöä koskevissa teksteissä erottamaan kuluttajien loppukulutuksen tarpeet liiketoiminnallisesta käytöstä. Tämä helpottaa oikeuksien ja velvollisuuksien tulkintaa hankintoihin liittyen.