oikeusteksteissä

Oikeusteksteissä tarkoitetaan kirjoitettuja tekstejä, jotka ohjaavat oikeudellisia suhteita. Niihin kuuluvat lainsäädäntö (lait ja asetukset), oikeuskäytäntöön liittyvät asiakirjat, sekä sopimukset ja viranomaisasiakirjat. Oikeustekstien tavoitteena on määrittää oikeudet ja velvollisuudet sekä antaa säännöt oikeuden soveltamiselle.

Kielelliset piirteet ovat tarkkuus, yksiselitteisyys ja vakiintunut terminologia. Tekstejä rakennetaan määritelmin, viittauksin pykäliin sekä hierarkisesti. Käytetään muodollista ilmaisua ja pidetään rakenteet selkeinä: pykälät, momentit sekä liitteet.

Genre ja kontekstit: lait ja asetukset, oikeuskäytäntöön liittyvät ratkaisut ja ennakkopäätökset, sekä sopimukset ja viranomaismuistioiden kaltaiset asiakirjat. Kansainväliset ja EU-oikeuden vaikutukset voivat muuttaa paikallisia oikeustekstejä ja lisätä käännösten tarvetta.

Kieliasu ja käytäntö: käytetään usein neutraalia, passiivista rakennetta ja pidettyjä lauseita. Luettavuutta parannetaan selkeydellä, määritelmien johdonmukaisuudella ja johdonmukaisilla viittauksilla.

Merkitys ja tulkinta: oikeustekstiä tulkitaan ensisijaisesti itse tekstin perusteella, ottaen huomioon lainsäädäntö hierarkia sekä oikeuskäytäntö. Tekstin laatu vaikuttaa oikeudelliseen ennakoitavuuteen ja päätösten oikeudenmukaisuuteen.