Kryptauksessa

Kryptaus tarkoittaa tiedon muuttamista sellaiseksi, ettei sitä voi lukea ilman oikeaa avainta. Kryptauksessa oleva data suojaa luottamuksellisuutta sekä tiedonsiirrossa että tallennetussa aineistossa. Käytännössä kryptaus muuttaa selkeän tekstin salatuksi, ja purku edellyttää asianmukaista avainta sekä oikeaa purkumetodia.

Kryptaus perustuu algoritmeihin ja avaimiin. Yleisimmät ratkaisut ovat symmetrinen kryptaus, jossa sama avain sekä salaukseen että purkuun, sekä epäsymmetrinen kryptaus, jossa käytetään erillisiä julkista ja yksityistä avainta. Esimerkkejä ovat AES ja ChaCha20 (symmetriset) sekä RSA ja Elliptic Curve Cryptography, ECC (epäsymmetriset). Salaus voidaan toteuttaa tiedonsiirron turvaamiseksi sekä tallennetun datan suojaamiseksi. Usein käytetään AEAD-muotoja, kuten AES-GCM, jotka tarjoavat sekä salauksen että tietojen eheyden.

Avainten hallinta on kryptauksen kriittinen osa-alue. Avainkierrätys, pääsynvalvonta ja turvallinen avainvarastointi ovat olennaisia. Väärin toteutettu kryptaus voi heikentää turvallisuutta merkittävästi, vaikka itse algoritmi olisi vahva.

Esimerkkejä sovelluksista ovat TLS-tie verkkoliikenteessä, levyn kokonaissalaus (kuten BitLocker ja FileVault), sekä sähköpostin ja tietokantojen salaus. Kryptaus liittyy tiiviisti tietosuojaan ja säädöksiin; esimerkiksi GDPR kannustaa suojamaan henkilötietoja kustannuksiltaan ja riskienhallinnan kannalta käyttämällä salauksia.