Kroonistuminen

Kroonistuminen eli kruunaaminen on seremonia, jossa hallitsijalle asetetaan kruunu ja hänen valtansa sekä hallitsijana toimimisen oikeus virallisesti vahvistetaan. Kroonistus ei kuitenkaan ole välttämätön kaikissa monarkioissa; monissa maissa valta siirtyy perustuslaillisesti tai parlamentaarisesti ilman erityistä kruunaustilaisuutta, kun taas toiset säilyttävät seremonian merkityksen symbolisena tai uskonnollisena rituaalina.

Historian aikana kroonistuminen on liittynyt uskonnolliseen legitiimioon: kirkko on usein vastannut liturgiasta ja voitelusta öljyllä, ja seremonian keskiöön on kuulunut lupauksen vannominen. Regalian esineisiin, kuten kruunuun ja valtikkaan, sekä muihin rituaaliesineisiin on liittynyt dynastian vakauden ja valtakunnan jatkuvuuden symboliikkaa. Eri kulttuurit ovat yhdistäneet kroonituksen erilaisiin rituaaleihin ja oikeudellisiin muotoihin, mikä heijastaa kunkin yhteiskunnan arvoja ja instituutioita.

Nykyään kroonistuminen on useimmiten perustuslaillisten tai konstituutioon perustuvien monarkioiden tapa säilyttää perinteen ja legitimiteetin ilmentymä. Joissakin maissa tilaisuus on suurtilaisuus ja uskonnolliset elementit voivat korostua; toisissa kroonistuminen saatetaan korvata pelkällä julkisella virkaanastumisella tai puhtaasti seremoniallisella näytöksellä. Keskustelua herättävät kustannukset, yhteiskunnallinen relevanssi sekä suhde kirkon ja valtion väliseen asemaan nykyaikaisessa yhteiskunnassa.