hallitsijana

Hallitsijana tarkoittaa tilaa tai roolia, jossa henkilö toimii valtakunnan tai valtion ylimpänä vallan haltijana. Hallitsija voi olla monarkki, keisari, presidentti tai muu valtionpäämies, riippuen poliittisesta järjestelmästä. Hallitsijan asema voi olla sekä todellinen toimeenpanovalta että seremoniallinen edustajan rooli.

Valta ja roolin luonne vaihtelevat suuresti. Autokraattisissa järjestelmissä hallitsija voi käyttää laajaa päätösvallan valtaa; perustuslaillisissa ja demokraattisissa järjestelmissä hallitsijan valta on usein pienempi tai täysin ceremoniainen, ja todellinen päätösvalta lepää hallituksen, parlamentin ja oikeuslaitoksen käsissä. Esimerkiksi perustuslaillisissa monarkioissa hallitsijan tehtävä on usein edustuksellinen ja seremoniallinen, kun taas joissakin tasavalloissa korkea virka hoitaa valtion johtamisen tavalla, joka on riippuvainen lainsäädännöllisistä ja poliittisista käytännöistä.

Legitimiteetti ja periytyvyys ovat olennainen osa hallitsijuutta. Hallitsijan asema on historiallisesti perustunut dynastiikkaan, vaaleihin tai kansan hyväksyntään, ja modernissa järjestelmässä valta on usein rajoitettua ja lailla säänneltyä. Perustuslainsäädäntö määrittää, miten hallitsijaa valvotaan, ja millaisia oikeuksia sekä velvollisuuksia hänellä on.

Tehtävät ja vastuut vaihtelevat järjestelmästä toiseen, mutta yleensä ne sisältävät valtion edustamisen sekä ulkopolitiikan suuntaamisen, seremoniallisten toimitusten hoitamisen ja joidenkin virkamiesten nimittämisen tai nimitysten hyväksynnän. Lainsäädäntö ja hallituksen valtaresurssit vaikuttavat siihen, kuinka paljon hallitsija voi vaikuttaa päivänpolitiikkaan.