Kouristushäiriöiden

Kouristushäiriöt, tunnettu myös nimellä epilepsia, ovat neurologinen tila, jolle on ominaista toistuvat kouristuskohtaukset. Kohtaukset johtuvat aivojen sähköisestä toiminnasta aiheutuvista häiriöistä. Kouristuskohtaukset voivat vaihdella suuresti oireiltaan. Joissakin tapauksissa kohtaus voi olla hyvin huomaamaton, kuten lyhyt tajunnan tai tietoisuuden menetys, kun taas toisissa tapauksissa se voi ilmetä voimakkaana lihasnyhtelynä, jäykkyytenä ja tajunnanmenetyksenä. Kohtauksen tyyppi ja vakavuus riippuvat siitä, missä osassa aivoja häiriö esiintyy.

Kouristushäiriöiden syitä on monia. Joissakin tapauksissa syytä ei pystytä tunnistamaan, ja tällöin puhutaan idiopaattisesta epilepsiasta. Muita syitä voivat olla aivovammat, aivoverenkiertohäiriöt, aivokasvaimet, aivojen infektiot ja perinnölliset tekijät. Diagnoosi perustuu usein potilaan oirekuvaukseen, neurologiseen tutkimukseen ja aivosähkökäyrään (EEG). Kuvantamistutkimuksilla, kuten magneettikuvauksella, voidaan etsiä mahdollisia rakenteellisia syitä.

Kouristushäiriöiden hoito keskittyy kohtauksien hallintaan ja elämänlaadun parantamiseen. Lääkehoito on yleisin hoitomuoto, ja sopiva lääkitys valitaan yksilöllisesti kohtausten tyypin ja potilaan tilanteen mukaan. Kaikilla kouristushäiriöitä sairastavilla ei kuitenkaan ole tarvetta lääkitykselle, jos kohtaukset ovat harvinaisia tai lieviä. Joissakin tapauksissa, kun lääkehoito ei riitä, voidaan harkita kirurgista hoitoa. Tukea ja tietoa tarjoavat potilasjärjestöt ja terveydenhuollon ammattilaiset.