Kosteusolosuhteissa

Kosteusolosuhteissa tarkoitetaan tiloja tai ympäristöjä, joissa ilman kosteuspitoisuus tai materiaalien kosteus on korkea ja vaihtelee ajassa. Tällaiset olosuhteet voivat esiintyä sekä sisä- että ulkotiloissa, ja ne vaikuttavat sekä ihmisten viihtyvyyteen että rakenteiden sekä materiaalien kuntoon. Kosteusmittauksessa käytetään yleisesti suhteellista ilmankostusta (RH) sekä materiaalin kosteuspitoisuutta.

Suhteellinen ilmankosteus kuvaa ilman kosteuden prosentuaalista täyttymistä, ja normaalissa asumisessa arvot ovat noin 30–50 %. Märissä tai kosteissa tiloissa kosteustasot voivat olla 60–80 % tai korkeampia. Dew pointin seuranta auttaa ennakoimaan kondensoitumista. Materiaalien kosteutta mitataan kosteudenhavainnoilla, kuten puun kosteuspitoisuudella tai yleisellä kosteusarvolla.

Kosteusolosuhteet voivat johtaa homeen muodostumiseen, hajuihin sekä rakenteelliseen vaurioon, kuten puun turpoamiseen, lahoamiseen ja metallien korroosioon. Lisäksi kosteus voi heikentää eristystä ja sähköjärjestelmien toimintaa. Ympäristön kosteus voi vaikuttaa myös ihmisten terveyteen ja miellyvyyteen, erityisesti hengitysteihin ja limakalvoihin.

Hallinta perustuu kosteuden lähteiden vähentämiseen sekä ilmankierron parantamiseen ja kosteuden poistamiseen. Toimenpiteitä ovat ilmanvaihdon tehostaminen, kosteudenhallinta, sade- ja valumajärjestelyt sekä kosteuseristeet ja sadevesijärjestelmien kunnossapito. Säännöllinen kosteusmittaus ja rakennusten kuntoarvioiden tekeminen tukevat ennaltaehkäisevää ylläpitoa.