Korkovaikutuksen

Korkovaikutus on suomenkielinen termi, jolla kuvataan ilmiötä, jossa pieni alkuperäinen panos tai tapahtuma johtaa huomattavasti suurempiin lopputuloksiin. Käsite viittaa usein järjestelmissä tapahtuvaan leviämiseen, vahvistuviin vuorovaikutuksiin ja palautesilmukoihin, joiden kautta vaikutus kasvaa.

Käytössä termi on luonteeltaan kuvaannollinen eikä sillä ole yksiselitteistä mekanismia. Sitä sovelletaan taloustieteessä, sosiologiassa, organisaatiotutkimuksessa ja viestinnässä, kun halutaan kuvatusti kuvailla, miten pienet toimenpiteet voivat saada aikaan laajoja vaikutuksia verkostoissa ja yhteiskunnassa.

Mittaaminen on haastavaa, koska syy-seuraussuhteet ovat monimutkaisia ja kontekstisidonnaisia. Tutkimuksessa käytetään usein tapaustutkimuksia, verkostoinstrumentteja ja simulaatioita, joiden avulla pyritään arvioimaan panosten ja lopputulosten välistä epävarmuutta sekä aikataulua.

Esimerkkejä ovat pienellä budjetilla toteutetut markkinointikampanjat, jotka silti saavat laajan viestinnällisen vasteen; sekä politiikka- ja säästötoimenpiteet, joiden lyhyet ja pienet muutokset johtavat laajoihin käyttäytymisen muutoksiin.

Kritiikki korostaa, että termi on usein retorinen eikä mittaustulos itsessään. Siksi korkovaikutusta arvioitaessa korostetaan kontekstia, menetelmiä ja läpinäkyvää epävarmuuden raportointia.

Lisäksi läheisiä käsitteitä ovat kumulatiivinen vaikutus, verkostovaikutus ja palautesilmukka.