Korkoprosentit

Korkoprosentit ovat taloudellinen mittari, jolla ilmaistaan rahan hinnan vuotuinen osuus. Ne kuvaavat sekä lainan ottamisen että talletusten saamisen kustannusta tai tuottoa ja ilmoitetaan yleensä prosenttiosuutena vuodessa. Korkoja määrittävät sekä rahapolitiikka että markkinoiden riskinarvioinnit, ja ne heijastavat talouden tilaa, inflaatiota sekä luotonantajien ja talletussektorin toimintaa.

Tyypillisiä korkotyyppejä ovat nimellinen korko, kiinteä korko ja muuttuva korko. Nimellinen korko kertoo, mitä prosenttia korkokulut tai tuotto muodostavat vuodessa. Kiinteä korko pysyy samana sovitun ajan, kun taas muuttuva korko seuraa viitekorkoa, kuten Euribor tai ECB:n ohjauskorkoa. Reaalikorko huomioi inflaation ja on nimellinen korko miinus inflaatio.

Viitearvot ja rahapolitiikka vaikuttavat korkoihin. Euroalueella viitekorkojen sekä keskuspankin ohjaus- ja viitekorkojen muutokset siirtyvät pankkien lainoihin ja talletuksiin. Kun ohjauskorko nousee, myös lainojen ja talletusten korot nousevat, ja päinvastoin. Markkinariskit sekä odotettu inflaatio muokkaavat luottokustannuksia.

Kilpailu- ja kuluttajankäyttö: Lainojen vertailussa käytetään usein vuotuista korkoa tai kokonaiskustannusprosenttia, joka sisältää lainanhoitomaksut ja muut maksut. Tämä auttaa näkemään todellisen kustannuksen. Korkojen valintaan vaikuttavat laina-aika, maksuerät sekä mahdolliset muut ehdot.