Korkeapainejärjestelmät

Korkeapainejärjestelmät ovat ilmaston suuria alueita, joissa ilmanpaine on ympäröivää aluetta korkeampi. Ne syntyvät, kun ilman laskee ja lämpenee adiabattisesti, mikä tuottaa vakaata ilmakehää ja usein vähäistä pilvisyyttä. Korkeapaineet voivat muodostua sekä subtrooppisista että polaarisista korkea-alueista, ja ne voivat pysyä paikoillaan useita päiviä tai viikkoja sekä liikkua hyvin hitaasti.

Korkeapaineen keskusta on yleensä staattinen ja ilmankierto sen ympärillä kiertyy näkyvästi. Laskeutuva ilma vähentää konvektiota, mikä ylläpitää sään vakaana. Yleensä korkeapaineen alueella on selkeä taivas, vähän pilviä ja heikot tai kohtalaiset tuulet. Päivisin lämpötilat voivat kohota, kun taas yöt ovat usein viileitä ilman pilvien eristystä. Talvella korkea voi edistää sumu- ja jääkerrostumia, jos kosteutta on riittävästi ja päivänvalo jää lyhyeksi.

Liike ja kiertokulku: pohjoisella pallonpuoliskolla korkeapaine kiertää myötäpäivään ja etelässä vastapäivään. Ne voivat pysyä paikoillaan pitkiä aikoja tai siirtyä arvaamattomasti, mikä vaikuttaa alueelliseen sääennusteeseen ja ilmastoon.

Tyypillisiä korkeapaineita ovat subtropiaalinen Azorin korkea sekä polaarinen korkea. Näiden korkeapaineiden sijainti ja laajuus ohjaavat alueellisia sääilmiöitä, kuten sadealueiden pysyvyyttä, lämpötilavaihteluita ja ilmanlaatua.