Kopolymeroitujen

Kopolymeroitujen on adjektiivi, joka viittaa kopolymeereihin – materiaaleihin, jotka ovat muodostuneet useammasta kuin yhdestä erilaisesta monomeeristä kopolymeroinnin kautta. Kopolymerointi on prosessi, jossa kaksi tai useampi erilainen monomeeri liittyy toisiinsa muodostaen kopolymeerin. Kopolymeroitujen ominaisuudet määräytyvät valittujen monomeerien sekä kopolymeroinnin tyypin mukaan.

Yleisimmät kopolymeerityypit ovat satunnaiskopolymerointi, vuorottuva kopolymerointi, lohkokopolymerointi ja graft-kopolymerointi. Satunnaiskopolymeroinnissa monomeerit sekoittuvat toisiinsa epäjärjestyneesti, kun taas vuorottuvassa kopolymeroinnissa monomeerit toistuvat säännöllisesti. Lohkopolymeroinnissa muodostuu pitkiä lohkoja eri monomeeriyhdistelmistä, ja graft-kopolymeroinnissa kopolymerointi kasvaa olemassa olevan rungomolekyylin päälle.

Kopolymeroitujen valmistus tapahtuu useilla reaktioilla, kuten radikaali-initioinnilla, kationi- tai anionipolymeroinnilla. Reaktiot ja olosuhteet vaikuttavat rakenteeseen ja siten loppuominaisuuksiin, kuten mekaaniseen kestävyyteen, lämpötilankestävyyteen sekä kemikaalien vastustuskykyyn.

Esimerkkejä kopolymeereistä ovat esimerkiksi ABS-muovi, NBR-kumi ja EVA-kopolymeerit. ABS on kolmen monomeerin kopolymeeri, joka yhdistää kovuutta ja iskunkestävyyttä. NBR-kumi parantaa öljy-, voimakasside- ja kulutuskestävyyttä. EVA-kopolymeerit tarjoavat joustavuutta ja iskunkestävyyttä pakkausmateriaalien ja kenkämuovien kaltaisissa sovelluksissa. Kopolymeerit muodostavat keskeisen osan nykyaikaista muovitekniikkaa ja materiaalitekniikkaa.