Koordinaatioyhdisteiden

Koordinaatioyhdisteet, tunnetaan myös kompleksiyhdisteinä, ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka koostuvat keskusatomista tai -ionista, jota ympäröi useita ligandeja. Ligandit ovat molekyylejä tai ioneja, jotka luovuttavat elektronipareja keskusatomille tai -ionille muodostaen koordinaatiokovalenttisia sidoksia. Keskusatomi on usein siirtymämetallin ioni, mutta se voi olla myös pääryhmän alkuaineen atomi tai ioni. Ligandien tyyppi ja lukumäärä vaikuttavat merkittävästi koordinaatioyhdisteen ominaisuuksiin, kuten sen väriin, magneettisiin ominaisuuksiin ja reaktiivisuuteen.

Koordinaatioyhdisteillä on keskeinen rooli monilla kemian ja biologian aloilla. Niitä esiintyy luonnossa esimerkiksi hemoglobiinissa, jossa raudan koordinaatioyhdiste kuljettaa happea, ja klorofyllissä, jossa magnesiumin koordinaatioyhdiste osallistuu fotosynteesiin. Teollisesti koordinaatioyhdisteitä käytetään katalyytteinä muun muassa polymeerien valmistuksessa ja öljynjalostuksessa. Ne ovat myös tärkeitä lääkeaineiden kehityksessä ja analytiikassa erilaisten metallien havaitsemisessa. Koordinaatioyhdisteiden rakenne ja ominaisuudet selitetään usein käyttäen valenssisidosteoriaa tai kidekenttäteoriaa, jotka auttavat ymmärtämään metallin ja ligandien välistä vuorovaikutusta.