Konglomeraatit

Konglomeraatti on suuryritys, jonka emoyhtiö omistaa useita tytäryhtiöitä, joilla on erillisiä liiketoimintoja eri toimialoilla. Konglomeraatin keskeinen piirre on strateginen ohjaus sekä keskitetty rahoitus ja hallinto, samalla kun tytäryhtiöt hoitavat operatiiviset tehtävänsä itsenäisesti.

Rakenteeltaan konglomeraatit ovat tyypillisesti monialaisia: niiden liiketoimintasegmentit voivat olla eri aloilla, eikä niillä välttämättä ole yhteistä tuotantoprosessia tai markkinasegmenttiä. Konsernirakenteessa käytetään usein yhteisiä tukipalveluita ja keskitettyä rahoitusta, ja päätöksenteko on hajautettua, mutta konserni ohjaa suuria strategisia suuntia.

Konglomeraatin etuja ovat mahdollisuus hajauttaa riskejä ja kierrättää rahavirtoja eri liiketoimintojen välillä sekä parantaa pääoman käytön tehokkuutta. Haittoja ovat rakenteen monimutkaisuus, hallinnon etäisyys operatiivisesta toiminnasta sekä riski, että rahaa käytetään tehottomasti kohdentamatta resursseja oikein.

Historian aikana konglomeraatit ovat yleistyneet erityisesti 1960–1980-luvuilla useissa maissa yritysostojen ja fuusioiden kautta. Viime vuosina niiden kasvu on hidastunut ja joidenkin toimialojen kilpailu sekä sääntely ovat kaventaneet niiden hyötyjä. Monet konglomeraatit ovat purkautumassa tai eriyttämässä toimintoja, jotta ne voivat parantaa tehokkuutta.

Esimerkkejä konglomeraateista ovat Berkshire Hathaway (Yhdysvallat) sekä Samsung Group (Etelä-Korea). Nämä osoittavat hajaantuneita liiketoimintoja sekä suuria omistussuhteita monella sektorilla. Konglomeraattirakenne voidaan nähdä eri maiden yrityskulttuureissa ja sääntelyn mukaan hieman erilailla.