Kivilajiryhmät

Kivilajiryhmät on geologiassa perinteinen tapa luokitella kivilajit niiden muodostumistavan mukaan. Yleisessä luokituksessa puhutaan kolmesta pääryhmästä: magmaiset kivilajit (igneous), sedimentaariset kivilajit ja metamorfiset kivilajit. Näillä ryhmillä kuvataan kivilajien taustalla olevaa prosessia, joka johti niiden syntyyn, mutta käytännössä rajoja voi seurata epäselvästi, koska kivilajit voivat muuttua metamorfisten prosessien vaikutuksesta toisiin ryhmiin.

Magmaiset kivilajit syntyvät, kun magma tai lava jäähtyy ja kiteytyy. Syväkivilajit (plutoniset) muodostuvat maankuoren syvyyksissä hitaasti kiteytyneiden mineraalien ansiosta, kun taas pintakivilajit (volkaaniiset) syntyvät pintaan purkautuvan tai purkautuvan magman jäähtyessä nopeasti. Vilkkaasti esiintyviä mineralogisia ryhmiä ovat felsiset (kevytväriset mineraalit) ja mafiset (tummaväreiset mineraalit).

Sedimentaariset kivilajit muodostuvat sedimenttien kerrostumisesta ja kivikliksi lithifioitumisesta. Niitä jaetaan klastisiin kivilajihin (kappaleet ovat löyhästi kulkeutuneita kuten hiekka- ja sorakivet sekä lietelajit), kemiallisiin kivilajihin (esim. kalkkikivet, natriumillitetut kivet) sekä biogeenisiin kivilajihin (fossiilikeskittymät). Sedimentaariset kivilajit heijastavat usein ympäristön historiaa ja ilmasto-olosuhteita.

Metamorfiset kivilajit muodostuvat, kun olemassa olevat kivilajit altistuvat suurelle paineelle ja/tai lämmölle ilman sulamista. Tuloksena syntyy uusi mineraalikoostumus ja usein foliatiivinen rakenteen kehittyminen (esim. slate, gneissi), tai epäfoliatiivisia kuten marmori ja kvartsiitti. Metamorfismi muuttaa alkuperäisen kivilajin kemiallista ja rakenteellista koostumusta.

Kivilajiryhmät kuvaavat geologisen kiertokulun päävaiheita ja antavat avaimen kiven ominaisuuksien ja historiaan ymmärtämiseen.