Kiteytyneitä

Kiteytyneitä ovat aineet, jotka ovat muodostaneet kiteisen rakenteen. Kiteytyminen on prosessi, jossa aineen atomit, molekyylit tai ionit järjestäytyvät säännölliseen kolmiulotteiseen rakenteeseen. Kiteiset aineet eroavat amorfisista aineista, joissa rakenne on epäjärjestäytynyt eikä muodosta pitkälle kehittyneitä kiteitä.

Kiteytyminen voi tapahtua liuoksesta, sulasta tai kaasusta. Liuoksessa tapahtuvaan kiteytymiseen vaikuttavat muun muassa liuoksen kylläisyys, lämpötila ja puhtaus. Nukleaatio on ensimmäinen vaihe, jossa muodostuu pieniä kiteitä, jotka sitten kasvavat ja muodostavat suurempia kiteitä. Olosuhteiden muutos, kuten jäähdytys tai haihdutus, vaikuttaa kiteiden kokoihin ja muotoihin sekä kiteisyyden laajuuteen. Epäpuhtaudet ja sekoitus voivat johtaa epäjärjestäytyneeseen rakenteeseen tai pienempien kiteiden muodostumiseen.

Kiteytyneitä materiaaleja tavataan sekä luonnossa että teollisuudessa. Luonnossa kiteytyminen näkyy mineraaleina ja kiteisten rakenteiden muodostumisena. Teollisuudessa kiteytys on keskeinen puhdistus- ja tuotantoprosessi: esimerkiksi suolan ja sokerin valmistuksessa sekä lääkeaineiden valmistuksessa, joissa kristallinen muoto vaikuttaa puhtauteen, stabiilisuuteen ja imeytymiseen. Kiteytyksen seurauksena aineen kappaleet saavat tietyn ulkonäön, kovuuden ja murtuvuuden ominaisuudet.

Kiteytyneisyyden tutkimuksessa käytetään usein röntgensäteilyä (XRD) ja mikroskopiaa, joilla voidaan arvioida kiteisyyden astetta sekä kiteiden järjestäytymistä. Amorfiset aineet ovat puolestaan epäjärjestäytyneitä eivätkä muodosta pitkälle kehittynyttä kiteistä rakennetta.