Kiristysmomentin

Kiristysmomentin, eli kiristysmomentin, käsite viittaa voiman ja etäisyyden muodostamaan vääntömomenttiin, jolla kiinnitysruuvi, mutteri tai muu kiinnitysosuus kiristetään. Yksikkö on newtonmetri (Nm). Kiristysmomentti määrittää useimmiten kiinnityksen puristusvoiman, jolla kaksi tai useampi kappale napautuu yhteen. Oikea kiristysmomentti riippuu sekä käytettävästä liitoksesta että sen käyttötarkoituksesta.

Kiristysmomentti liittyy klampin voimaan ja kitkaan. Kun voima F vaikuttaa pultin tai mutterin ulkopuolelta, syntyy vääntömomentti, joka aiheuttaa puristusvoiman F kiinnityksen pinnalla. Käytännössä kiinnitysmitoituksessa käytetty summa T voidaan karkeasti esittää yhtälönä T = K · F · d, jossa d on pultin tai mutterin halkaisija ja K on kitkakertoimen sekä muiden kitkaolosuhteiden kattava kerroin. Koska kitka voi vaihdella huomattavasti, sama kiristysmomentti ei aina tuota samaa puristusvoimaa.

Mittaaminen ja toteutus: Kiristysmomentti voidaan saavuttaa käyttämällä momenttiavainta tai digitalista momenttiavainta. Joissakin tapauksissa käytetään myös momentti- tai kierrosmenetelmää, jossa ensin saavutetaan tietty momentti ja sen jälkeen kiristystä jatketaan määritellyllä kierreympyrän kulman muutoksella. Kalibrointi ja huolto ovat tärkeitä varmistettaessa mittaushetkien tarkkuus.

Säädöksiä ja käytäntöjä: Suositukset määrittelee usein valmistaja ottaen huomioon materiaalit, pinnoite, voitelu ja käyttölämpötila. Väärä kiristysmomentti voi johtaa löystymiseen, muodonmuutoksiin tai rikkoutumiseen, kun taas liian suuri momentti voi ylikuormittaa kierteet tai aiheuttaa liiallisen kitkan. Oikea käytäntö on noudattaa valmistajan ohjeita ja käyttää kalibroituja työkaluja.

Näin ollen kiristysmomentti on keskeinen parametri liitosten suorituskyvyssä ja luotettavuudessa, erityisesti koneenosien, autojen ja rakennusprojektojen kiinnityksissä.